View article

Erityisruokavalioista on tullut osa ruokakulttuuria ja elintarviketeollisuuden tarjontaa. Ravintolat, kahvilat ja lentoyhtiöt huomioivat useita sairauksia ja yliherkkyyksiä, kuten keliakian ja laktoosiintoleranssin. Myös suomalaiset ravitsemussuositukset huomioivat joitain erityisruokavalioita, kuten kasvisruokavalion ja vegaanisen ruokavalion (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014). Ainakin nuorten parissa vuodesta 1999 vuoteen 2013 jotain erityisruokavaliota noudattavien osuus lisääntyi (Parviainen & al. 2017). Viimeiseen kymmeneen vuoteen mahtuu Suomessa muutama, erityisesti mediassa näkynyt ruokavalioilmiö. Aivan 2010-luvun alussa vähähiilihydraattiset ruokavaliot, kuten karppaus, olivat toistuva aihe valtamediassa (Huovila 2014). Karppauksen vanavedessä jonkin verran mediajulkisuutta saivat ainakin 5: 2-dieetti, paleo-ruokavalio, gluteeniton ruokavalio, ketoosiin tähtäävä ruokavalio sekä proteiinien korostaminen ruokavaliossa. Viime vuosina puolestaan median huomio on siirtynyt vegaaniseen ruokavalioon (Jallinoja & al. 2019), ja myös hyönteisruoka on ollut julkisuudessa esillä (Santaoja & Niva 2018). Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida suomalaisten erityisruokavalioissa tapahtuneita muutoksia vuosien 2008 ja 2016 välillä, näiden ruokavalioiden välisiä suhteita sekä yhteyksiä sosiodemografisiin tekijöihin ja ruokaan liittyviin asenteisiin. Kysymme, minkälaisia muutoksia ajanjaksolla esiintyi ja kuinka iso osa suomalaisista innostui noudattamaan erilaisia muotiruokavalioita.

Suomalaisten ruokasuhteessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä merkittäviä, pitkän ajanjakson muutoksia. Nämä kehityskulut vaikuttavat …